Mist viikatemies kerrostalomme mies sit tuskimpa selville saan.
Sen isn hengen vei ensin sitten kadulle lensin
minkin kiiruhdin ikkunaan.
Samassa satamaan laivat uivat, Is ne normaalit saapuivat
Ja valokiilat autoissaan, kvivt katuja laikaisemaan.

Kun vieras mies tuli taloon jouduin outoon valoon,
sill hn oli normaalien p.
Vierailla voimilla kai kaikki valtaansa sai nyt kukaan muuta ei kuule
ei ymmrr.

Niin nousi itikin niiden paattiin,
min ja arkku mentiin saattiin.

Ei en kotiinsa kaivannut hn,
kun lysi normaaleista ystvn.

Is kunpa voisitkin, el viel, mietin usein kuinkahan,
teille siell, kuolleiden maassa ky, ikuisen unenko sait ?
Vai vallitsevatko, normaalien lait ?

Pahoin paukkuvat uxet kun puhdistukset
riemuu isin kun liikkua ei saa,
se mik viimeviikolla saattoi normaalia olla
nyt on kuolemaakin pahempaa.
Niin uusi valta uudet lait laatii,
ja meidt mukautumaan vaatii.
Ne laittaa normaalien merkit hihaan,
ja tulee melskaamaan meidn pihaan.

Normaalien joukossa normaalina olossa
elo on unelma loputon,
sillonhan tt voin siet muttapa mistp tiet
mik huomenna normaalia on ?

Kun suuri johtaja keksi ett punaiseksi
vrjttv on kansalta pt
ptiin nyt min menen ehk soutuveneen kaukaisella ulavalla nt,
te voitte tuttuun tapaan ne jatkaa,
min niiden taa sateen matkaan.

Minne ei normaalien solvaukset soi,
miss epnormaali olla voi.

Minne ei normaalien solvaukset soi,
miss epnormaali olla voi.

Is kunpa voisitkin, el viel,
mietin usein kuinkahan, teille siell,
kuolleiden maassa ky, ikuisen unenko sait ?
Vai vallitsevatko, normaalien lait ?